Koeajo alkoi 20.4.1963
Japanin suurlähettiläs Mr. Taisaku Kojima, sekä tilanteesta otetun valokuvan mukaan Autokeskuksen johtajat Eric Broman ja Klaile luovuttivat TAK:n käyttön Datsun Bluebird 1200- auton, rek. no BJ-597, Helsingin rautatieasemalla 20.4.63 pidetyssä tilaisuudessa, johon osallistuivat lukuisat TAK:laiset teekkarilakilla varustautuneina. Vastaanottajien joukossa oli myös silloin TKY:n hallituksen jäsen Jorma Routti. Tehtävänä oli ajaa autolla juhannukseen mennessä vähintään 50.000 km ja ajon aikana tarkkailla auton kestävyyttä ja soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin. Ajaminen aloitettiin välittömästi.
Auto oli valkoinen, ja sen nimi “HAASTAJA” oli teipattu suurella kirjainkoolla auton kylkiin. Kyljissä luki myös “TEEKKARIEN AUTOKERHO KOKEILEE”.
24.4.1963 TAK piti kokouksen, jossa jäsenille annettiin ohjeet, jaettiin tehtävät ja laadittiin ajovuorolistat. Samassa kokouksessa jaettiin tehtävät myös “Autoillen Kesään-63” autonäyttelyyn, joka pidettiin vapunpäivänä 1.5.63 Etelärannassa.
Koeajo jatkui keskeytyksettä yötä päivää, niin että sen keskeyttivät vain kuljettajien lyhyet kahvi- ja kuljettajanvaihtotauot sekä auton tarpeelliset huollot sekä esittelytilaisuudet Datsun-piiriedustajien liikkeissä. Epävirallisena tavoitteena oli, että kullakin ajovuorolla saavutettaisiin n. 70 km/h keskinopeus. Autolla tehtiin pitkiä matkoja, aina Lapin perukoita myöten. Silloinhan ei ollut yleisiä nopeusrajoituksia, toisaalta ajonopeutta rajoitti teiden huono kunto, silloinhan tiet olivat vielä yleisesti sora- tai öljysorateitä ja käsillä oli pahin kelirikkoaika. Tämä asetti myös auton rakenteet todella lujalle koetukselle.
Ajoon osallistui aktiivisina noin 50 teekkaria. Pienemmät ajorupeamat ajettiin yksin, pidemmillä satojen, jopa tuhansien kilometrien lenkeillä matkassa oli ajajia 2, 3 tai 4. Yksi ajoi, toiset lepäsivät. Mukana oli luottokortti, jolla bensan tankkaukset maksettiin. Ongelmana oli, että siihen aikaan yöllä auki olevia huoltoasemia ei juuri ollut, ns. “kylmistä” asemista puhumattakaan. Datsunin bensatankki oli pieni, vain 31 litraa. Siksi mukana oli tavarasäiliössä 2 kpl 20 litran “jerryä”, joten mukana kulki bensaa 70 litraa. Silti, yöaikaan saattoi polttoainepula yllättää, kun auki olevaa bensa-asemaa ei löytynyt.
Kilometrejä kertyi tasaiseen tahtiin, keskimäärin 8400 km viikossa, 1200 km vuorokaudessa ja 50 km tunnissa! Mukaan lukien kaikki huollon, korjausten, kahvitaukojen, auton esittelytaukojen jne. vaatimat ajat. Jos kaikki ajajat pääsivät matka-ajossa henkilökohtaisine taukoineen 70 km/h keskinopeuteen, niin tehollinen ajoaika oli n. 70 % koko käytettävissä olleesta ajasta, eli vuorokauden 24 tunnista n. 17 tuntia. Ja nuo loput 7 tuntia kuluivat hyvinkin auton huoltoihin ja varsinkin esittelyihin piiriedustajien luona.
Alkuperäinen tavoite, 50.000 km juhannukseen mennessä, osoittautui alimitoitetuksi. Jo kun autolla oli ajettu 30.000 km, mikä tapahtui noin toukokuun puoleenväliin mennessä, tavoite nostettiin 80.000 kilometriin. 21.5.63 täyttyi 35.000 km (lehtileike Ilkka 22.5.63 auton esittelystä Seinäjoella). Juhannukseen mennessä täyttyi 82002 km, ja siihenastiset varaosakustannukset olivat olleet 179 mk 60 p (lehti-ilmoitus “Ostakaa nyt Datsun 5.7.83).
31.5.1963 matkamittarilukema oli 50.000 km (Lehtileike Savonmaa 1.6.63, auton esittely Savonlinnassa).
Kuva: Liite 1A
Teekkarien Autokerhon tiedotteessa 27.6.1963 (liite 1A) todettiin tavoite 80.000 km saavutetuksi sekä mm. seuraavaa: “Koska suoritetussa tarkastuksessa ei kaikkien tehdasta kiinnostavien kohteitten kuluneisuus ollut vielä riittävä tarpeellisten johtopäätösten tekemiseksi, on tehdas pyytänyt Teekkarien Autokerhoa jatkamaan koeajoa ainakin 100.000 km saakka. Japanilaiset pitävät Suomessa suoritettavaa koeajoa Euroopan tieolosuhteita ajatellen kaikkein vaativimpana”. Tiedotteeseen sisältyi myös luettelo autolle tehdyistä korjauksista (liite 1B).
Kuva: Liite 1 B
Niin ollen ajoa jatkettiin entiseen malliin. Koeajo lopetettiin noin 13.7.63, sen jatkuttua 12 viikon ajan ja matkamittarilukeman oltua 100.645 km. Varaosakulut olivat koko rupeaman ajalta 183 mk 90 p, joten viimeisen 20.000 km osalta korjauksia ja kuluja ei juuri ollut.Auto luovutettiin sen jälkeen “rääkättynä”, mutta edelleen suhteellisen hyväkuntoisena, maahantuojalle. Tehtaalle lähetettiin testiselostus sekä ehdotukset muutoksista, jotka autoon tarvittaisiin Euroopan myyntiä silmälläpitäen.
Julkisuus koeajon aikana
Autoa esiteltiin ajon aikana ainakin kaikkien Datsunin silloisten piiriedustajien luona. Tämä käy ilmi lukuisista säilyneistä lehtileikkeistä. Kiinnostus oli suurta. Koeajon aikana ja sen jälkeen autoa myytiin lisääntyvällä vauhdilla. Koeajon perusteella syntyi myös slogani “Datsun kestää”. Autokeskus julkaisi lehdissä useita mainoksia, joissa viitattiin koeajoon, ajettuihin kilometreihin ja pieniin varaosakustannuksiin. Auton matkatavaratilan kannessa oli teksti, jossa kerrottiin tilanteen mukaan “ensimmäistä kertaa maapallon ympäri”, sitten toista ja kolmatta kertaa.
TES-TV:n ja TAK:n yhteistoiminta
Kiinnostusta herätti myös se, että koeajon aikana TES-televisiokanavalla pyöri päivittäin kelitiedotusohjelma, jossa kerrottiin kelitilanteesta teillä, joilla autolla ajettiin. Ja kelit olivat usein todella huonot, olihan meneillään routavaurioaika senaikaisilla öljysora- ja sorateillä. Oheisena pari valokuvaa (liite 2). Auto ei todellakaan päässyt helpolla.
TES-TV-hän oli Suomen ensimmäinen ja useita vuosia ainoa televisiokanava. Se aloitti toimintansa v. 1957 ja jatkoi yksityisenä yrityksenä vuoteen 1964 asti, jolloin se myytiin Yleisradiolle. TES-TV:n taustalla olivat mm. Radioinsinööriseura, Teknillinen Korkeakoulu, Tekniikan Edistämissäätiö, TKY sekä eräät muut ylioppilaskunnat. Se tunnettiin yleisesti “teekkaritelevisiona”. Niin ollen siihen toimittivat ohelmia myös teekkarit. V:lta 1958 on säilynyt TKY:n ja TES-TV:n yhdysmiehen Antti Jalavan muistio, jossa nimenomaan haluttiin lisää teekkarien toimittamaa ohjelmaa TES-TV:hen (liite 3). Tätä mahdollisuutta myös TAK käytti hyväkseen. Tämän yhteistoiminnan yksi ilmaus oli em. Haastaja-koeajon kelitilanneraportit, kuten myös TAK:n järjestämien “Autoillen kesään” autonäyttelyiden televisioinnit sekä myöhemmin kerrottu kaitafilmi Haastaja-koeajon seurauksena suoritetusta Japanin matkasta v. 1964.
Datsunin myyntimenestys koeajon jälkeen
Vuoden -63 aikana Bluebirdiä myytiin (rekisteröitiin) 515 kpl (tilasto “New passenger car registrations by Japanese make”, liite 4). Loput ensimmäisestä tuontierästä myytiin v. -64 puolella, ennen kuin uusikorimallinen Bluebird saapui. Siitä tulikin varsinainen myyntimenestys, jonka perustana oli aikaansaatu imago “Datsun kestää”.
Teekkarien Autokerhon koeajon vaikutus auton kehitykseen
Kuten edellä mainittiin, TAK lähetti tehtaalle ehdotuksen tarvittavista muutoksista.
Auton yleinen laatu ja kestävyys vakuuttivat autoa ajaneet. Kuitenkin kyseisessä, itse asiassa -62 mallisessa Bluebirdissä, oli eräitä “vanhanaikaisuuksia” ja ominaisuuksia, jotka eivät täysin miellyttäneet. Kolmivaihteinen vaihteisto ei täysin soveltunut yhteen suhteellisen korkeaviritteisen moottorin kanssa. Neljättä vaihdetta toivottiin, niin myös lattiavaihdetankoa “rattivaihteen” sijasta. Tämä oli myös osittaisena syynä pieniin keinuvipu- ja latausgeneraattorikorjauksiin, koska “rallityylinen” ajotapa 3-vaihteisena houkutteli ylikierrosten käyttöön. Sohvamallisen etupenkin sijasta toivottiin erillisiä etuistuimia ja lisäksi penkin suurempaa säätövaraa. Bensatankki todettiin pieneksi Suomen olosuhteisiin. Eikä lisätilakaan olisi ollut pahitteeksi. Alkuperäistä muutostoivelistaa ei ole löytynyt.
Nämä asiat olikin korjattu v. -64 uudessa korimallissa. Niinpä siitä tulikin hyvin suosittu Suomessa, ja kestävyytensä ansiosta se sai kansan suussa lempinimen “Luupää”. Olivatko nuo muutokset täysin TAK:n ansio, on toinen juttu, sillä samoja toivomuksia tuli varmasti myös muilta tahoilta, kuten autolehtien koeajailta.
Koeajon seuraukset TAK:lle
Palkkiona koeajon onnistuneesta suorittamisesta TAK sai käyttöönsä kerhoautoksi uuden, samanlaisen Datsun Bluebirdin. Se oli tummansininen, rekisterinumero AGT- 68.
Koeajon jälkeen kerhossa syntyi syksyllä 1963 idea: Käydäänpä Japanissa katsomassa, miten Datsuneita tehdään.
Opintomatka Japaniin toteutui viisiviikkoisena 7.7. - 11.8.1964. Matkaan osallistui 18 autokerholaista, suurimmaksi osaksi Haastaja-koeajoon osallistuneita. Matkan kustannukset olivat n. 60.000 mk, joka rahoitettiin omalla toiminnalla (mm. Autoillen Kesään autonäyttelyt), vierailun isäntäfirmojen ja niiden maahantuojien avustuksin ja osanottomaksuin. Pääisäntä Japanissa oli Nissan Motor Co, lisäksi vierailimme useissa muissa japanilaisissa teollisuus- ym. laitoksissa. Matkasta tehtiin myös yhteistyössä TES-TV:n kanssa värielokuva, joka esitettiin TES-TV:sää viitenä puolen tunnin jaksona. Sen kuvasi matkalla mukana ollut TES-TV:n pääkuvaaja, äskettäin edesmennyt Heimo Palander. Tämä matka olisi oman juttunsa arvoinen, joten ei siitä tässä sen enempää.
28.10.2012 PA
Työryhmä:
Matti Suomi, TAK pj. 1962-1963Juhani Miettinen, TAK pj. 1963-1964
Päivö Aalto, TAK pj. 1964-1965
Previous page: Vuonna 1963 suoritettu Haastaja- koeajo
Seuraava sivu: Saaga sai jatkoa 2012