Teekkarien Autokoulu

Ratin takana liki 50 vuotta (julkaistu Tekniikan Akateemiset 7/99)

Kaikkeen ne teekkarit ovat lusikkansa pistäneet. Otetaan nyt vaikka tämä Teekkarien Autokoulu. TKY:n ylioppilaskunta perusti sen liki 50 vuotta sitten. Ajan myötä koulu myytiin, mutta vanha hyvä nimi jäi. Edelleen teekkarit saavat alennusta hinnoista.

Teknillisen Korkeakoulun ylioppilaskunta perusti Teekkarien Autokoulun vuonna 1950. Aluksi se oli tarkoitettu vain teekkareille, mutta vuonna 1957 se avasi ovensa kaikelle kansalle. 80-luvulla koulu myytiin, mutta perinteinen nimi säilytettiin. Teekkarit saavat edelleen alennusta autokoulumaksuista ja teekkareita on oppilaista vajaa viidennes.

Muutaman vuoden koulu on käyttänyt niin sanottua Bestway-metodia. Se perustuu mielikuvaoppimiseen, jossa jokainen oppilas voi aktiivisuudellaan vaikuttaa ajotaitonsa kehitykseen ja nopeuteen. Oppilaat joutuvat etukäteen tekemään enemmän töitä, käymään tilanteita läpi tietokoneella. Välikokeilla testataan edistymistä. Menetelmän ansiosta ajokertojen määrä on pudonnut yli kymmenellä ja kokonaishinta sen myötä laskenut.

Pääsin kyytiin, kun arkkitehtiopiskelija Laura Viljakainen oli viimeisellä ajotunnilla ennen inssiä. Lauran opettajana oli Kirsi Lehtosalo, yksi edelleen kovin harvinaisista naispuolisista autokoulun opettajista.

Sammuu, kääk ja rauhallisesti

- Pitää vielä kysyä pari juttua ja harjoitella peiliin katsomista. Yleistä havainnointia täytyy myös harjoitella, Laura kertoo ennen ajotuntia. Hän sanoo valinneensa Teekkarien Autokoulun, koska se oli lähellä ja maksuista sai alennusta.- Ja tuntui mukavalta saada naisopettaja.

Istun Toyota Corollan takapenkille viistosti Lauran taakse. Sekä Laura että Kirsi näyttävät tyyniltä, vaikkei kumpikaan hyppinyt riemusta, kun toimittajan ominaisuudessa pyysin päästä mukaan ajotunnille. Lähtö on hankalasta paikasta. Automme on parkkerattu yksisuuntaisen Lönnrotinkadun vasempaan reunaan. Eteen tuli juuri iso kuorma-auto ja heti perään pakettiauto. Näkyvyys tielle on heikko.

- Nyt voit mennä, Kirsi sanoo oman peilinsä perusteella.

Nurkan takana Fredrikinkadulla auto sammuu liikennevaloissa.

- Rauhallisesti, opettaja neuvoo. - Vilkku päälle. Ja katso, ettet tuki risteystä. - Ja muistathan sen kevyen liikenteen huomioimisen ja miten lähestytään risteystä. Tarpeeksi rauhallisesti, Kirsi kertaa. - Ja katso, että valot ovat vielä vihreät, kun menet risteykseen.

On ihanteellinen ajopäivä. Aamuruuhka on ohi, tiet kuivia, sää erinomainen. Soljumme liikenteen virrassa Töölön kautta Kallioon.

  • Menikö oikein? opettaja kysyy, kun Laura kääntyy yksisuuntaiselle kadulle vasempaan ja ohjaa auton suoraan oikealle kaistalle.
  • Ei, Laura huokaa. Sitten on vuorossa mäkilähtö melko jyrkällä ja kapealla kadulla.
  • Kääk! Laura puuskahtaa, kun auto sammuu. Rystyset valkoisina hän pitää kiinni ratista.
  • Kaasua, rauhallisesti ja katso, ette hosu sen kytkimen kanssa, Kirsi opastaa.
  • Ketä sun pitää tässä väistää? hän kysyy seuraavassa tasa-arvoisessa risteyksessä, kun olemme kääntymässä vasemmalle.
  • Vastaantulevia, jalankulkijoita ja oikealta tulevia autoja, Laura tietää.
  • Mitä vielä?
  • Sporia.
  • Aivan.

 

Täältä Kalliosta löytyy oikein kinkkisiä risteyksiä. Melkein kaikki ovat tasa-arvoisia. Saa olla tosi tarkkana, Kirsi kertoo.

Vielä kerran auto sammuu, mutta Laura pysyy rauhallisena ja keskittyneenä ja käynnistää auton uudelleen. Ei häiriinny, kun kuvaan olkapään takaa. Seuraavana päivänä inssi menee kirkkaasti läpi, vaikka kaikissa osa-alueissa onkin kuulemma parantamisen varaa. Omaa autoa Lauralla ei vielä ole, mutta sekä äidin iso automaattivaihteinen Volvo että poikaystävän vanha Saab ovat heti käytettävissä.


Previous page: Muuta moottoriurheilua
Seuraava sivu: Teuvo - Maanteiden kuningas